Predatorsin ennätyskausi jäi tavoitteesta

Nashville Predators lähti tähän kauteen vain yksi tavoite mielessään. Viime kauden finaaliesiintymisen jälkeen päätyyn asti meneminen ja Stanley Cupin tuominen Tennesseehen oli ainoa varteenotettava määränpää huippuluokan ryhmälle.

Winnipeg Jets oli kuitenkin toista mieltä. Se kykeni jatkuvasti olemaan askeleen Nashvilleä edellä toisen kierroksen sarjassa istuuduttuaan kuskin paikalle heti ensimmäisessä ottelussa. Predators ei antautunut tai välttämättä edes alisuorittanut, mutta joutui nuolemaan näppejään. Seitsemäs ottelu torstaina siivitti Jetsin Läntisen konferenssin finaaliin, ja Nashvillen kotiyleisö joutui poistumaan hallilta tappio niskassaan jo kolmannen kerran Winnipeg-sarjassa.
Viimeisimmät uutiset NHL:n pudotuspeleistä kertoo Twitterissä [@NHL\_fi]
- Olimme puhuneet siitä, mikä merkitys kotijäällä on. Sarjan edetessä kävi selväksi, että millään ei oikeastaan ollut väliä. Kotietu oli merkityksetön, energia hallissa, kaikki hallin ulkopuolella. Merkitystä oli vain sillä, mitä jäällä tapahtuu. Haluaisimme menestyä kotona, mutta tässä sarjassa emme onnistuneet siinä, Predatorsin päävalmentaja Peter Laviolette sanoi ratkaisevan tappion jälkeen.
Aika ei vielä ollut kypsä Predatorsin mestaruudelle. Ennusmerkit olivat hyvät, kuten runkosarjasuoritus jo osoitti. President's Trophyn voitto löi alkutahteja kevättä ajatellen, eikä ensimmäisellä kierroksella vastaan tullut Colorado Avalanche ollut lopulta kuin pieni piikki lihassa. Tarvittavilla hetkillä Nashvillellä oli koneessaan enemmän vääntövoimaa, mikä riitti hoitelemaan Avalanchen kuudessa ottelussa.

Toisesta kierroksesta kehkeytyi kuitenkin odotettua vaikeampi. Jetsin vahvuudet olivat tiedossa, olihan se konferenssin kakkonen heti Predatorsin jälkeen. Maalivahti Connor Hellebuyck on ehdolla Vezina Trophyn voittajaksi, ja hyökkäyksessä taas riittää tulivoimaa ketä tahansa vastaan. Sen Jets oli todistanut jo tehdessään Minnesota Wildista selvää jälkeä. Silti on jokseenkin yllättävää, miten suuria vaikeuksia Predatorsilla oli Jetsiä vastaan.
- Tiesimme Winnipegin hyvyyden runkosarjakohtaamisistamme, koska he ovat samassa divisioonassa. Me olimme ykkösiä ja he kakkosia, ja se oli kuin kolikonheittoa. Yksi hyvä hetki heille ja huono meille, ja järjestys olisi ollut toinen, niin pieni oli ero välillämme. Varmaan siksi sarjakin kesti seitsemän ottelua, Laviolette pohti.
Lisää aiheesta: [Ensikertalaiset vastakkain lännen finaaleissa]
Sarjasta tuli jännittävä, näiden kahden joukkueen faneille jopa hermoja raastava vääntö. Jos yhtenä kertana Winnipeg suorastaan murskasi Nashvillen, seuraavana Pekka Rinne vaikka seisoi päällään passittaakseen Jets-hyökkääjät Patrik Laineesta Mark Scheifeleen pettyneinä pukukoppiin.

Jälkikäteen voi kuitenkin sanoa Predatorsin olleen ratkaisuhetkillä liian hataralla pohjalla. Jets hallitsi useammin ja pommitti Rinteenkin vaihtoon peräti kolme kertaa seitsemässä ottelussa. Ratkaisevaa oli, että viimeinen näistä kerroista oli juuri seitsemännessä ottelussa, jossa kaksi ensimmäisen erän maalia selkeästi mykistivät Bridgestone Arenan. Rinteestä ei tällä kertaa ollut sellaiseksi muuriksi, jollainen Jetsin hyökkääjien hurmoksen järjestelmälliseen pysäyttämiseen vaadittaisiin.
Viime vuonna Nashville oli finaalissa, mutta senkin huomioiden tätä kautta voi pitää seurahistorian parhaana. 117 runkosarjapistettä rikkoivat muutaman vuoden takaisen seuraennätyksen mojovasti, ja ykköstila oli Predatorsille kaikkien aikojen ensimmäinen. 53 voittoa runkosarjassa ovat myös kiistatta kova saavutus. Myös Jetsin korkea suoritustaso auttaa ymmärtämään Nashvillen putoamisen luomatta merkittäviä uhkakuvia kriisistä. Sen nosti esiin myös Laviolette.
- He ovat todella hyvä joukkue. He ovat nuoria ja taitavia. Neljän parhaan joukossa voi tapahtua mitä tahansa, Nashville-luotsi ennakoi.